Traktorin öljynvaihto

Erittäin pölyisissä olosuhteissa tai käytettäessä yli 5% biopolttoainetta, öljyt ja suodatin on vaihdettava 250 tunnin välein. Jos käyttötunteja tulee vähän, on öljyt ja suodin vaihdettava kerran vuodessa.

1. Tyhjennys

Avaa lämpimäksi ajetun moottorin öljypohjan tulppa ja laske öljy astiaan. Valumisen loputtua sulje puhdistettu pohjatulppa.

2. Suotimen/suodattimen vaihto

- Kierrä vanha suodinpanos irti
- Puhdista valunut öljy koneen rungolta
- Öljyä uuden suotimen tiiviste
- Kierrä suodin käsin paikalleen

3. Huohotinputki

Tarkista aina öljynvaihdon yhteydessä että putki on auki.

4. Täyttö

Öljylaadut löytyvät täyttötaulukosta.

Kaada kampikammioon uutta öljyä täyttötulpan aukon kautta kunnes öljyn pinta on mittatikun ylämerkissä.

Öljymäärä suotimen kanssa:

A95  9 l
Suotimen tilavuus 0,5 l
Mittatikun merkkien väli vastaa 1,5 l öljyä

Käytä konetta hetki täytön jälkeen ja tarkista vielä uudelleen öljynpinta.

Valtra A-sarjan manuaalit

A-sarjan käsikirja: http://www.valtra.fi/wwwresources/literature/fi/Valtra_A_sarja_k%C3%A4sikirja_A75-95_osa1_FI.pdf

Käsikirja osa 2:  http://www.valtra.fi/wwwresources/literature/fi/Valtra_A_sarja_k%C3%A4sikirja_A75-95_osa2_FI.pdf

Käsikirja osa 3:
http://www.valtra.fi/wwwresources/literature/fi/Valtra_A_sarja_k%C3%A4sikirja_A75-95_osa3_FI.pdf

Käsikirja osa 4: http://www.valtra.fi/wwwresources/literature/fi/Valtra_A_sarja_k%C3%A4sikirja_A75-95_osa4_FI.pdf

Varaosakuvastot ja nopeuslaskurit:

http://www.valtra.fi/oma-valtrani.aspx

Paripyörien kiinnitys

Ennen peltotöihin lähtemistä, vaihdoin traktoriin paripyörät, jotta se kantaisi paremmin pehmeillä pelloilla. Traktorin renkaista piti myös päästää vähän ilmaa pois, sillä pellolla renkaat eivät saa olla liian kovat.

Ensin rengas piti nostaa oikealle kohdalle jotta sen sai menemään paikoilleen.

Paripyörät kiinnitettiin paripyöräketjuilla.

Ympäristön Huomiointi

Jotta ympäristö voitaisiin paremmin huomioida maataloudessa, tulee yhteiskunnan taholta:

- asettaa selkeämmät tavoitteet koko ympäristökorvausjärjestelmälle

- lisätä neuvontaa ympäristökorvauksista ja -toimenpiteistä

- lisätä positiivista asennekasvatusta

- kehittää ja viedä kentälle selkeitä mittareita toimenpiteiden ympäristövaikutuksista

- antaa viljelijöille selkeitä vastauksia ristiriitaisiin kysymyksiin

Tähän mennessä ravinnepäästöjä on pyritty vähentämään pääasiassa lannoitusta tarkentamalla, kapeilla pientareilla ja suojakaistoilla, sekä joillain erityistoimilla, kuten kosteikkojen perustamisilla. Lannoitemäärien alentamisella voi olla sellaisia vaikutuksia, jotka tulevat näkymiin pidemmällä ajalla.


Lähteet: www.jarki.fi, www.vtv.fi/files/139/1752008_Maatalouden_ravinnepaastojen_vahentaminen_NETTI.pdf

Mitä työturvallisuuteen vaikuttavia asioita täytyy huomioida maatalouskoneiden ja laitteiden huollossa ja käytössä

"Maatalousyrittäjä altistuu työssään monille terveysvaaroille. Useimmissa maataloustöissä hengitettävä ilma sisältää epäpuhtauksia: heinän ja viljan pölyä, muokkauspölyä, eläinpölyä, homeita, säilöntäaineita, torjunta-aineita ja muita kemiallisia aineita. Melu ja voimakkaat lämpötilan vaihtelut aiheuttavat myös vaaratilanteita.


Ensisijaisia keinoja tapaturmien ja ammattitautien ehkäisemiseksi ovat tekniset ratkaisut ja työmenetelmät. Teknisillä ratkaisuilla useimpia terveysvaaroja voidaan vähentää tai jopa poistaa kokonaan. Työmenetelmien valinta vaikuttaa riskeihin ja altistumisaikaan. Aina nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös henkilönsuojaimia.


Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on oltava selvillä työpaikalla esiintyvistä vaaroista. Työnantajan on laadittava toimenpideohjelma näiden vaarojen poistamiseksi. Työnantajan on myös tiedotettava työntekijöille näistä vaaroista sekä toimittava yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työturvallisuuslaki määrää työnantajan hankkimaan työntekijälle tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojavälineet tapaturman tai sairastumisvaaran ennaltaehkäisemiseksi. Omaa työtään tekevien maatalousyrittäjien on itse huolehdittava henkilökohtaisesta suojautumisestaan." - Mela

-Asiallinen vaatetus, turvakengät joissa mielellään naulaan astumisen esto/suoja

-Kuulosuojaimet mikäli melutaso nousee

-Työasentojen huomiointi niin ettei kuormittaisi itseään liikaa

-Hyvin huolletut koneet ovat turvallisempia kuin koneet joita ei ole huollettu

-Huolellinen tutustuminen koneen käyttöohjeisiin, huolellinen perehdytys koneiden käyttöön. Ei kannata lähteä konetöihin yksin jos ei ole varma mitä pitää tehdä.

-Suojalasit mikäli tehdään jotain mikä voi olla silmille vaarallista/ silmiin voi lentää roskia.

-Hengityssuojain mikäli ilmassa on esim. paljon pölyä

Tilalla käytettävät yleisimmät kasvinviljelykoneet, maatalouskoneet ja laitteet

Kasvinviljelykoneet:

Joustopiikki äes
Kylvökone
Aura
Jyrä
Apulannan levitin
Niittokone
Kasvinsuojeluruisku
Kelasilppuri


Maatalouskoneet ja laitteet

Traktori
Avant
puutavarakuormain
Rehuleikkuri
Perävaunu
Kuivapaskakärry
Lietevaunu
Paalipihdit

Koneiden perusominaisuudet:

Joustopiikki äes:

Joustopiikkiäes eli S-piikkiäes on traktorivetoinen maanmuokkauskone, jota käytetään maataloudessa maan äestykseen. Se on tarkoitettu pellon pintakerroksen tasaamiseen ja kuohkeuttamiseen. Sen tarkoitus on luoda hyvät edellytyksen kylvösiemenen itämiselle. Muokkaussyvyys on useimmiten säädettävissä ja tavoitteena on muokata maata kylvösyvyyteen asti.

Nykyiset joustopiikkiäkeet ovat yleensä 5-10 metriä leveitä ja hinattavia. Aiemmin pienemmät äkeet olivat myös nostolaitekiinnitteisiä, jolloin ei tarvittu erillisiä pyöriä. Nykyiset suuret äkeet on kuitenkin painonsa takia pakko tehdä hinattaviksi. Äkeissä on yleensä kolme osaa; keskilohko ja kaksi sivulohkoa keskilohkon kummallakin puolella. Keskilohko on kiinnitetty traktoriin ja sivulohkot on saranoitu siihen kiinni. Kuljetuksen ajaksi sivulohkot on mahdollista nostaa ylös, jolloin äes on riittävän kapea maantiekuljetukseen.

Äkeen piikit on kiinnitetty lohkoihin. Yleensä äes on normaalin käytön aikana pyöriensä kannatuksella, ja pyörien korkeutta säätämällä voidaan säätää muokkaussyvyyttä. Äkeessä on yleensä piikkien lisäksi myös muita osia, kuten varpajyrät, etulata tai jälkihara.

Kylvökone:

Kylvökone on työkone, jolla voidaan kylvää esimerkiksi viljaa pellolle. Kylvökone kiinnitetään yleensä traktorin perään. Kylvölannoitin on lannoitesäiliöllä varustettu kylvökone. Suorakylvökone on kylvökone, jolla voi kylvää siemenet suoraan muokkaamattomaan maahan, kun tavallinen kylvökone vaatii maan esimuokkausta esimerkiksi äestämällä. Vantaita huolletaan kulumisen mukaan. Ennen kylvöä tehdään kiertokoe.

"Kiertokoe kannattaa tehdä keväällä aina ennen kylvöjen aloittamista. Kiertokokeen avulla säädetään kylvökoneeseen haluttu lannoite- ja kylvösiemenmäärä. Konekohtaiset ohjeet kiertokokeen suorittamiseksi löytyvät kylvökoneen käyttöohjekirjasta.


Kylvötaulukon ohjemäärät ovat keskivertomääriä ja siten vain suuntaa antavia. Siemenpuolella peittausaine, siemenen puhtaus ja siemenen paino vaikuttavat kylvösiemenen juoksevuuteen syöttökoneistossa. Lannoitepuolella tarvittava lannoitemäärä voi vaihdella suuresti lannoitelajista ja valmistuserästä johtuen ja siksi jokaiselle lannoitelajille on tehtävä oma kiertokoe. Kylvön edistyessä on sekä siemenen että lannoitteen menekkiä seurattava lohkoittain oikean käyttömäärän varmistamiseksi." - Farmit.net

Aura:

Aurat kytketään tavallisesti traktorin taakse, mutta eteen kytkettäviä auroja on tullut markkinoille. Aurojen siipien määrä on vuosien mittaan lisääntynyt ja kasvaa edelleen. Vanhat koneet eivät pystyneet vetämään kuin yksi- tai kaksisiipisiä auroja, sitten tulivat kolme- ja neli-, viisi- ja jopa kuusisiipiset aurat.

Aurat luokitellaan niiden veto- ja kiinnitystavan mukaan nostolaiteauroihin, puolihinattaviin ja hinattaviin auroihin. Nostolaiteaurat ovat kiinni vain traktorin nostolaitteessa ja nousevat ilmaan kun nostolaite nostetaan ylös. Nostolaiteaurat ovat yleensä enintään 5-siipisiä. Siipien määrän kasvaessa tulee mahdottomaksi laittaa traktoriin tarpeeksi etupainoa ja onkin kehitetty puolihinattavat ja hinattavat aurat. Puolihinattavat aurat kiinnitetään traktorin nostovarsiin jättäen työntövarsi pois. Takana on erillinen kannatuspyörä jonka varassa auroja hinataan myös siirtoajossa. Kynnettäessä aurat lasketaan alas nostamalla kannatuspyörää. Hinattavat aurat taas kiinnitetään traktorin vetokoukkuun. Työsyvyyttä säädetään yleensä traktorin hydrauliikalla.

Kaikki auran osat kiinnittyvät runkoon, joka on kiinni vetokoneessa joko nostolaitteessa kolmipistekiinnityksellä tai pelkästään nostovarsissa (2-pistekiinnitys) tai vetokoukussa.

Nykyaikaisen auran tärkeimmät osat ovat siipi, joka kääntää maan, ja leikkuri, joka helpottaa tätä työtä tekemällä viillon maan pintaan. Siipeen voidaan lukea siihen yhteydessä olevat kärki ja maapala. Maalajista riippuen voidaan käyttää erilaisia siipiä, yleensä metalli- tai muovisiipiä. Muovisiipeä käytetään multaisilla mailla, koska multa tarttuu terässiipeen ja haittaa kyntöä. Sälesiipi on kevytvetoinen, puhdistuva, ja murtaa viilua tehokkaasti. Niitä valmistetaan sekä teräksisinä että muovipinnoitettuina.

Jyrä:

Jyrä on maatalouskone, jolla maanpinta tiivistetään kylvön jälkeen kosteuden haihtumisen estämiseksi. jyrää tarvitaan aiempaa vähemmän, kun uudemmat koneet saattavat tehdä sekä muokkauksen, kylvön, lannoituksen että maanpinnan tiivistämisen yhdellä ajokerralla. Kun ajokerrat näin vähenevät, voidaan vähentää nykyaikaisten suurten traktorien liian kosteissa olosuhteissa pelloilla työskenneltäessä muuten helposti aiheuttamaa, haitallista maaperän tiivistymistä, joka ei ollut ongelma vielä hevosvetoisten työkoneiden tai varhaisten, keveiden traktorien aikaan.

Apulannan levitin:

Apulannan levitin on traktorin perään kiinnitettävä kone, jolla levitetään apulantaa pelloille. Apulanta edistää kasvua.

Niittokone:

nurmirerehun tai heinän leikkaamiseen tarkoitettu maatalouskone. Niittokone katkaisee leikattavat kasvit, mutta ei silppua niitä. Katkaiseminen tapahtuu vanhimmissa malleissa yleensä edestakaisin liikkuvilla tai uudemmissa malleissa pyörivillä terillä. se voidaan kiinnittää hydraulisiin nostimiin tai sitä voidaan vetää traktorin perässä perävaunun tapaan.

Kasvinsuojeluruisku:

Kasvinsuojeluruiskulla ruiskutetaan pelloille kasvinsuojeluaineita, joilla pyritään pitämään rikkakasvit kurissa ja suojelemaan hyötykasvia. Kasvinsuojeluruiskussa on viuhkamaiset suuttimet joista myrkkyä suihkuaa tasaisesti joka suuntiin. Suuttimet voivat tukkiintua ja niitä voi joutua vaihtamaan. Kasvinsuojeluruiskua käyttävällä ja ruiskuaineita käsittelevällä pitää olla voimassa oleva ruiskutuskortti.

Kelasilppuri: 

Sitä käytetään rehuntekoaikojen lisäksi usein myös päivittäin vihantarehun tekoon. Kelasilppurin kytkentä aiheuttaa runsaasti tapaturmia. Runko-osan putoaminen varpaille, sormien ruhjoutuminen nivelakselin kytkemisessä ja kaatuminen traktorista alas tullessa ovat tyyppillisiä vahinkoja. Runko-osan ja silppurin kytkentään on ratkaisuja, joissa kytkentä voidaan tehdä ohjaamosta poistumatta. Silppurin puhallusputken säätö on usein hankalaa. Säätövaijerit ja puhallusputken laippa on puhdistettava ja voideltava säännöllisesti, jotta ne eivät jumiudu.

Maatalouskoneet ja laitteet:

Traktori:

Raskaiden esineiden siirtelyyn ja erilaisten työkoneiden vetämiseen tarkoitettu moottoriajoneuvo. Tyypillisesti traktoreita käytetään maatiloilla. Tällöin puhutaan maataloustraktoreista. Traktoreita käytetään myös muun muassa metsätöissä, tienhoidossa, lumitöissä sekä taajamissa erilaisissa ympäristönhoitotöissä. Traktorissa on voimakas, usein turboahdettu, nykyään aina dieselkäyttöinen moottori ja suuret hokkikuvioidut renkaat. Traktorivoimalla voi suorittaa myös muita maatalouden energiaa vaativia töitä, kuten lumiaurausta tai pilkkeiden tekoa. Voiman voi ottaa traktorin perässä olevasta pyörivästä nivelakselista/ulosottoakselista, joka vaatii asianmukaisen suojuksen.

Valmet A95

Huollot: öljynvaihto, ilmanpaineiden tarkastus

Kokemus: Olen ajanut traktorilla jonkun verran, olen ollut mukana rehunteossa sekä väliä ajamalla että polkemassa siilolla. Olen ajanut rehua traktorilla ja peruuttanut peräkärryn kanssa.

Valmet 505 

Valmet 803

Avant:

Avant eli pienkuormaaja on kätevä esimerkiksi navetalla rehujen jakamiseen ruokintapöydille. Avantissa on kuormaaja jolla rehu saadaan siirrettyä ja kaksi ohjausvipua tai ratti, riippuen mallista. Pienkuormaajalla voi tehdä kätevästi muitakin tilan töitä, kuin rehujen jakoa lehmille.

Huollot: Renkaiden vaihto, renkaat kuluvat nopeasti sivuttaisliikkeiden takia, mikäli avantissa ei ole kääntyviä pyöriä.

Kokemus: Olen käyttänyt avanttia navetalla rehujen jakoon ruokintapöydille, avantin käyttö sujuu minulta jo hyvin, sillä siitä on kokemusta jo kertynyt.

Puutavarakuormain:

Puutavarakuormain on traktorin perään kiinnitettävä kuormaaja, jolla voidaan esimerkiksi metsässä siirtää puutavara kärryyn. Kuormainta käytetään mallista riippuen traktorin kopissa olevilla vivuilla, uudemmissa malleissa vipuja on kaksi, meidän kuormaajassamme vipuja on kuusi.

Kokemus: Puutavarakuormainta olen käyttänyt aika vähän, mutta kuitenkin rehunteossa rehukasojen siirtelyyn siilolla ja tutustunut kuormaimen toimintoihin.

Patu 597

Rehuleikkuri:

Rehuleikkuri on traktorin eteen asennettava kuormain jolla rehua voidaan kuljettaa esimerkiksi siilosta navetan varastoon. Leikkuri toimii traktorin kopissa olevalla vivulla.

Kokemus: Olen hakenut leikkurilla rehua siilosta navetan rehuvarastoon. Kokemusta vielä aika vähän.

Perävaunu:

Perävaunua ei pidä kuormata liiaksi. Suurin sallittu vaunun kokonaispaino on korkeintaan kaksi kertaa traktorin paino tai eräin poikkeuksin kolme kertaa traktorin paino. Ennen liikenteeseen menoa on aina varmistettava,että perävaunun valot toimivat ja näkyvät. Hitaan ajoneuvon tunnus on myös pidettävä näkyvissä.

Kokemus: Olen ajanut traktorilla jonka perässä on perävaunu, ja on tullut peruuteltuakin kärryn kanssa.

Lähteet: Wikipedia, Farmit.net

Kuivalantakärry:

Kärry joka on nimensäkin mukaan kuivalannan levitykseen.

Lietevaunu:

Lietteen levitykseen. Olen levittänyt lietettä tällä vaunulla.

Paalipihdit:

Paalipihtejä käytetään paalien kuljetukseen/siirtelyyn, olen käyttänyt paalipihtejä jonkun verran.

Konetöiden portfolio

Ohjeet:

PORTFOLIO/TYÖKIRJAN LAATIMISEN OHJEET

Koneet 4 ov opintojakso

4 OV

Suoritusaika on 10.4. - 30.8.2015 eli  kasvukauden 2015 suunnittelua ja käytännön töitä.

Tekstimateriaali tuotetaan tietokoneella. Tallennus tekstinkäsittelyohjelmassa, blogissa tai muussa esitettävässä ja tulostettavassa muodossa. Portfolio/työkirjaan voit liittää koneiden ohjekirjoista löytyviä hyviä säätöohjeita, taulukoita tai muuta osaamistasi tukevaa materiaalia. Voit ottaa kuvia digitaalikameralla, kännykällä tms. ja liittää ne dokumenttiin.

Koneet 4 ov, työkirjaan koottava seuraavat asiat:

• laadi tilallasi käytettävistä yleisimmästä kasvinviljelykoneista, maatalouskoneista ja laitteista luettelo
• kerro niiden perusominaisuuksia, säätöjä, käyttöä ja huoltokohteita
• Mikä on oma kokemus näiden koneiden käytöstä vuosien mittaan (kokemusta voit lisätä kesän 2015 aikana)
• Mitä työturvallisuuteen vaikuttavia asioita täytyy huomioida maatalouskoneiden ja laitteiden huollossa ja käytössä
• Ympäristön huomioiminen

 Tässä esimerkkejä:

• traktoreiden ja puimurien huollot (öljynvaihto, renkaiden vaihto ja ilmanpaineiden tarkastus, akkuhuolto jne…)
• kasvinviljelykoneiden huollot ja korjaukset
• auton perävaunun pesu, huolto ja korjaus (valot, renkaat jne…)
• traktorin perävaunujen käyttö ja huolto (pesu, rasvaus, valot, rengashuollot, renkaiden laakerien säätö jne…)
• traktorin etukuormaimen käyttö, irrotus ja huolto (rasvaus, hydrauliikan korjaus, korjaushitsaus jne…)
• lietepumppu, lietesekoitin jne…
• ruohonleikkuri; keväthuolto, käyttö ja käytön jälkeinen huolto
• pienlaitteet; paikannuslaitteet, sähköpaimen. Luetteloa voi itsenäisesti jatkaa tilakohtaisen kone- ja laitekannan mukaan

Portfolio/työkirjaa voi hyödyntää tilanäytön yhteydessä ja näin se on näyttöä (tutkintotilaisuutta) tukevana materiaalina. Tilanäytössä voit lisätä ”suullisesti” aineistoa ja esitellä vaadittavia kohtia, jos kirjallinen tuotos on hankalaa ja ammattitaidon esille tuominen on luontevampaa koneiden ääressä tai ”pellon reunalla”.

Koneiden portfolio/työkirja on palautettava viimeistään 15.9.2015. Kuitenkin vähintään viikkoa ennen ”Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen –tutkintotilaisuutta”.